Olipa meillä Merkitysmimmeillä eilen melkoinen tehtävä, huh sentään.
Kävimme läpi kaikki kerrassaan mainiot joukkoluovuuden maksuttomaan verkkokauppaan meille tulleet luovat ideat ja ehdotukset.
Luovuushan on siitä jännä juttu, että hyviä ideoita pulppuaa usein niin, että on vaikea edes erottaa mikä ideoista lopulta olisi se kaikkein paras.
Meillä on kuitenkin ollut valintoja ohjaamassa jo kertaalleen kirjoitettu käsikirjoitus, johon olemme jättäneet tietyn määrän aukkoja joukkoluovuudella täytettäväksi. Valitun ehdotuksen on siis täytynyt olla sellainen, joka sopii kokonaisuuteen ja Lehmusvirtojen perheen arkeen.
Eniten ehdotuksia saimme viikonloppuveljen nimeksi. Mikä tahansa nimistä olisi ollut kerrassaan oivallinen, mutta 4,5-vuotiaan Luovan Merkitysassistenttimme antama perustelu hurmasi meidät niin täysin, että viikonloppuveli alkoi välittömästi näyttää mielestämme juuri tuon nimiseltä pojalta.
Myös dinosauruspiirustus inspiroi ihanan montaa luovaa ystäväämme. Koska tarinassa dinosauruksen tulee sopia joko Helgan tai Helmerin piirtämäksi, piti piirroksen tason olla jommankumman lapsemme iän mukainen. Noin niin kuin suurin piirtein. Toki lastenkirjassa saa aina pieniä vapauksia ottaa.
Se, että ideaa ei valittu kirjaan, ei todellakaan siis tarkoita, että ideassa olisi ollut yhtään mitään vikaa. Ei suinkaan! Toivommekin, että meille annettu idea käynnistää antajassaan vaikka ihan kokonaan uuden luovan prosessin. Omasta ehdotuksesta voi lähteä tekemään esimerkiksi pientä spinoff-tarinaa. Sillä aineksia kirjailijan tai kuvittajan uralle on selvästi ihan jokaisessa joukkoluovuuden maksuttomassa verkkokaupassa shoppailleessa!
Ja sitten itse asiaan, eli nyt ne rummut pärisemään. Julistamme Helgan ja Helmerin viikonloppuveli -kirjan joukkoluovuusvalinnat ja Luovat Merkitysassistentit, jotka saavat nimensä kirjaan kunniapaikalle.
Viikonloppuveljen nimi: Myrsky
Luova Merkitysassistentti: Minja 4,5 v, Vantaa
Minja kertoo ehdotuksestaan näin: ”Nimi on hieno ja kiehtova, sopii tytölle ja pojalle. Tulee mieleen, että onpas voimakas lapsi.” Kyllä vain. Sijaisperheessä asuva lapsi on usein tavattoman voimakas lapsi. Myrsky saattaa kuvata myös mielentilaa, joka toisinaan lapsen sisällä pauhaa.
Viikonloppuveljen lelu, jolla pojat leikkivät: keltainen autorobotti (Bumblebee/Transformer)
Luova Merkitysassistentti: Vertti Vesalainen, 7 v, Lahti
Transformer-robottia emme olisi todennäköisesti itse ikinä tulleet sijoittaneeksi tarinaamme. Koska kyseessä on kuitenkin pojissa suurta ihailua aikaansaava lelu, jota joulupukki ei ole Helmerin toiveista huolimatta tuonut, täytyy sen olla yleisesti suosittu ”poikalelu”. Ja sitä nämä autorobotit taitavat totta vieköön olla.
Anna inspiroitui kuitenkin myös muista hauskoista leluehdotuksista, joten saattaa hyvin olla, että niitäkin piirtyy kirjan sivuille sinne tänne…
Lapsen dinosauruspiirustus
Luova Merkitysassistentti: Edith, 5 v, Tampere
Edithin dinosaurustaiteen äärellä olimme ihastuksesta mykkiä. Miten ilmeikästä kynän käyttöä ja väri-ilottelua! Piirustus sopii kuitenkin tasoltaan paremmin 6-vuotiaan Helmerin piirtämäksi, joten teemme ihan hupskeikkaa pienen notkean muutoksen käsikirjoitukseen. Tarinassa oli siis alun perin tarkoitus esitellä isosisko Helgan dinosaurustaidetta, mutta äkkiäkös nyt tuollaisen yksityiskohdan hoitelee uuteen uskoon. Tämä kuva on nimittäin saatava mukaan tarinaan!
Nimi Helgan kivalle koululle: Helmivaaran koulu (jonka esikuvana Paimelan kyläkoulu Hollolassa)
Luovat Merkitysassistentit: Ilona Wangel, 14 v, Vääksy ja Reetta Järvi-Niemi, Hollola
Ilonan ideoima Helmivaaran koulu oli nimenä meistä tavattoman kaunis ja kaunokirjalliseen teokseen erinomaisesti sopiva. Siinä on jotakin samaa kuin perheemme sukunimessä Lehmusvuori – joka sekin on joukkoluovuudella syntynyt nimi edellisen kirjaprojektin aikana. ❤
Reetta Järvi-Niemi sen sijaan kertoi niin valtavan upeita yksityiskohtia Paimelan kyläkoulusta, jossa hän toimii iltapäiväkerhon ohjaajana, että päätimme ottaa Helmivaaran kouluun paljon vaikutteita Paimelasta.
Maailman ihanin tokaluokan ope: Maiju
Luova Merkitysassistentti: Henrikki Korkeamäki, 9 v, Lahti
Helgan opettaja tulee saamaan vaikutteita sekä luonteeseensa että ulkonäköönsä Henrikin entisestä opettajasta, joka on myös äidin mielestä ollut maailman paras. Henrikki itse kertoo Maiju-opesta muun muassa näin: ”Tsemppasi, kun en osannut virkata ja sitten siitä tuli mun suosikkipuuhaa.”
Perheen suosikkivaatteet pyykkinarulla
Luovat Merkitysassistentit: Eelis Kosunen (David Luizin pelipaita), Petra Ruonakoski (äidin MariMari-mekko), Hovilaisen perhe (lasten ja äidin lempipaidat), Vella Michelsson (Helgan suosikkimekko).
Yhtään isämiehen suosikkivaatetta ei tullut narulle ripustettavaksi, joten vinkvink: sellaiselle olisi vielä tilaa narulla. Laitapa vaikka meille viestiä: info@merkityskirjat.fi
Perhekuva puuttuu edelleen!
Yksi verkkokaupan tuote taisi olla liian haastava, sillä kukaan ei rohkaistunut ehdottamaan Lehmusvirran perhekuvaa Helgan piirtämänä. Jos nyt satut tietämään jonkun piirtämistä rakastavan (noin) tokaluokkalaisen, haasteeseen saa tarttua edelleen. Kuvaehdotuksen voi lähettää meille sähköpostiin info@merkityskirjat.fi
Ja ohjeistus kuului siis näin:
Tarinassamme Helga saa piirtää koulussa muiden lasten tavoin kuvan omasta perheestään. Kuvassa on tietysti Helgan oma biologinen perhe: äiti, isä, Helga ja Helmeri (heistä kuva ohessa). Nämä perheenjäsenet Helga on piirtänyt kuvaan keskelle kirkkaita värejä käyttäen.
Kuvan laitaan Helga on piirtänyt sydämen keskelle myös kissaystävänsä Hugon, joka asuu oikeasti Kehräkummun kissatalossa. Hugo on päässyt kuvaan mukaan, koska JOS äidillä ei olisi sitä maailman tylsintä allergiaa, niin Hugo asuisi varmasti Lehmusvirran perheessä.
Kuvan toisessa laidassa kaukana muista, on himmeästi lyijykynällä piirretty hahmo, joka opettajan kyselyjen jälkeen paljastuu viikonloppuveljeksi. Helga ei siis ole tainnut vielä aivan täysin hyväksyä häntä osaksi perhettä… Voi sentään.
Osaisitko sinä piirtää tämän perhekuvan edellä kuvatuin ohjein?
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Perhekuvaa lukuun ottamatta luovat elementit ovat nyt siis kasassa. Tellu pääsee viimeistelemään tarinan ja Anna kynät syyhyten kuvituksen kimppuun. Heinäkuussa tarjoammekin taas jotain ihan uutta, kun Annan livekuvittamista voi saapua ihastelemaan keskelle kauneinta kesä-Suomea. Tästä lisätietoa ihan lähiaikoina Facebook-sivuillamme – onhan se jo seurannassa?
Ihanaa kesää kaikille Merkityskirjojen ystäville ja vielä kerran suurensuuri kiitos luovista ehdotuksista, joita meille lähetitte! Yhteisöllistä lastenkirjaa emme voisi tehdä kahdestaan.
Ps. Kansikuvaäänestys Facebook-sivuillamme on nyt päättynyt. Lukijamme valitsivat kannen väriksi vihreän sijasta keltaisen. Kiitos joukkovoima!
Merkitysblogi 