Kansainvälisenä podcast-päivänä 30.9. Merkityskirjat tarjoaa jotain ihan uutta lastenkulttuurikentälle: tarinallisen podcast-sarjan, joka täydentyy maksuttomilla tehtävämateriaaleilla. Mau ja wau!
Lastenkirjailija Tellu pääsi syyskuun alussa vierailulle Renkomäen kouluun, jossa Riikka Mäkeläisen kakkosluokka sai luottamustehtävän. Luokka kuunteli ensimmäisen jakson Helgan ja Hugon ilmastoilahdus -podcastistamme ja testasi laatimamme tehtävät.
Luokan kanssa olimmekin jo ”vanhoja tuttuja”, sillä Riikan luokkalaiset saivat alkuvuodesta kirjalahjan ympäristöpääkaupunki Lahdelta. Helga ja Helmeri ilmastoagentteina -kirja lahjoitettiin siis kaikille viime kevään ekaluokkalaisille Lahden kaupungin kouluissa. (Lue lisää kirjatempauksesta täältä.) Riikan kutsusta Tellu vieraili keväällä luokassa etäyhteydellä juttelemassa kirjasta ja sen teemoista. Nyt saimme tavata ihan livenä.
Jututimme Riikkaa testitunnin jälkeen. Tässä hänen ajatuksiaan siitä, miten podcast-sarja ja sen tehtävät toimivat osana opetusta.
Millaisen yleisarvion annat tälle Merkityskirjojen uudelle tuotannolle?
Opettajan työkaluna Ilmastoilahdus-sarja on oikein hyvä. Se monipuolistaa kivasti työskentelytapoja! Ympäristöteema tulee olemaan varmasti paljon esillä tulevina vuosina, joten sarja on käyttökelpoinen pitkään, ei vain nyt julkaisusyksynä. Oppilaani olivat tästä innoissaan ja juttelimme teemasta useasti testitunnin jälkeenkin.
Meillä oli tietysti taustalla Helga ja Helmeri ilmastoagentteina -kirjan lukukokemus ja esittelysi kirjasta viime keväältä, joten olimme jo vähän keskivertoa enemmän teemassa sisällä. Antaisinkin opettajakollegoille vinkin, että tuon kirjan voisi lukea etukäteen vaikka päivänavauskirjana tai tutustua siihen muutoin. Välttämätöntä kirjan tarinan tunteminen ei ole, mutta huomasin, että ainakin meillä se auttoi kiinnittämään tämän työskentelyn kirjaan ja uskon, että muistijälki on siten hieman syvempi.
Helga ja Helmeri ilmastoagentteina -kirjan voi lukea sähköisesti täältä tai sitä voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Mitä sanot podcastin pituudesta ja sen käytöstä luokkatilanteessa?
Podcast oli sopivan mittainen (avausjakson pituus n. 19 minuuttia), pidempi koettelisi jo keskittymiskykyä enemmän. Meillähän oli aika pieni ryhmä, vain 13 oppilasta. Normaalikokoisessa luokassa (noin 23 oppilasta) häiriötekijöitä voi olla enemmän ja keskittyminen siten hieman haastavampaa. Etukäteen kannattaa tarkistaa kuuluvuus, jotta kaikki kuulevat yhtä hyvin: tämä tukee myös keskittymistä. Meillä oli käytössä ylimääräinen kaiutin, jonka kanssa läppäriltä tuleva ääni kuului riittävän selkästi.
Millaisia jakson teemoja syventävät tehtävät olivat?
Tehtävät soveltuivat vaikeusasteeltaan hyvin kakkosille. Jälkikäteen mietin itse, että me aikuiset olisimme voineet antaa aikaa lukea bingon sanat läpi tai olisimme voineet lukea ne yhdessä ennen kuuntelua. Joillakin lapsilla lukutaito on vielä kehittymässä niin, että pitkiä sanoja on vaikeaa hahmottaa kuulonvaraisesti. Sanojen läpikäyminen etukäteen helpottaisi varmasti. Sanoihin tutustumisen voisi tehdä vaikka leikin kautta: Mikä sana alkaa I-kirjaimella? Missä sanassa on neljä tavua? Tähän voisi varata työskentelyssä muutaman minuutin aikaa ennen jakson kuuntelua.
Tehtävät sopivat täydellisesti oppitunneille, erityisesti täällä Lahdessa tämän lukuvuoden MOK-teemaan (MOK = monialainen oppimiskokonaisuus), joka on kaikilla Lahden kaupungin kouluilla sama eli Ympäristöpääkaupunki.
Mitä itse pidit podcastin tarinasta?
Avausjakso oli hauska ja siinä oli kivasti eri tasoja. Joku oppilas selvästi hoksasi ”rivien väliin” kirjoitetun merkityksen, mutta ei yhtään haitannut, vaikka joku toinen ei niitä hoksannutkaan. Podcast oli elävästi tulkittu. Tämä on tosi tärkeää, jotta lasten mielenkiinto pysyy yllä.
Podcast puhutteli itseäni henkilökohtaisesti ja käyttäisin jatkossakin tämän tyyppistä tapaa opettamiseen mielelläni. Tästä olisi kiva tehdä joku rutiini, esimerkiksi niin, että luokassa vietetään ”podcast-perjantaita” (vrt. pizzaperjantai). Kun työskentely jatkuu pidempänä aikana, oppiminen on syvempää, kun aina voi palata aiemmin opittuun ja muistella mitä viimeksi tehtiin.
Mikä oli lasten suosikkijuttu tässä kokonaisuudessa?
Meidän oppilaitamme (ja uskoisin, että tämän ikäisiä muutenkin) innosti eniten oman kehräysgeneraattorin suunnittelu. Varmaankin siksi, että siinä pääsi eniten itse vaikuttamaan työskentelyyn. Kehräysgeneraattoritehtävän voisi tehdä ehkä kokonaan eri tunnilla tai sitten vain varaisi enemmän aikaa työskentelyyn kuin yhden oppitunnin verran. Toisaalta oli kiva päättää tämä yhteinen työskentely omaan luovaan työhön, näin ainakin muistikuvat olivat tuoreita.
Kiitokset Riikalle ja luokalle ilahduttavasta yhteistyöstä! Loppuun vielä muutama sananen aiheesta ihan Merkityskirjojen kynällä:
Jokaiseen jaksoon liittyvät tehtävät julkaistaan samaan aikaan uuden jakson kanssa osoitteessa merkityskirjat.fi/ilmastoilahdus. Sivulta löytyy tehtäväohjeistus aikuisille sekä helpommat tehtävät pienemmille lapsille (n. 6-7 v.) ja lukutaitoa vaativat tehtävät isommille (n. 8-10 v.), jotka voi itse tulostaa.
Sarja ja sen tehtävät soveltuvat erinomaisesti kuunneltavaksi ja tehtäväksi myös kodeissa ja kerhoissa.
Tilaamalla Merkityskirjojen uutiskirjeen oheisesta linkistä, saat jokaisesta jaksosta tietoa jo etukäteen, mikä helpottaa varmasti opettajien oppituntien suunnittelua: http://eepurl.com/c9wqjP
Tervetuloa ilmastoilahtumaan kanssamme 30.9. alkaen! Jaksot kuunneltavissa Spotify-palvelussa sekä omalta podcast-sivultamme merkityskirjat.fi/ilmastoilahdus
Merkitysblogi 